Koitajoen erämaataloudet muuttuvassa ympäristössä -raportti käsittelee Koitajoen valuma-aluetta. Aluksi selvitetään Ilomantsissa vallinnutta ”erämaatalouksien” laatua ja ominaisuuksia sekä niihin liittyvää kulttuuriperinnettä. Tämän lisäksi kirjallisuuden avulla tarkastellaan Koitajokeen vaikuttaneita historiallisen ajan toimia.
Toisen maailmansodan jälkeinen ajanjakso muutti oleellisesti Koitajoen ominaispiirteitä. Vesivoimarakentaminen, laajamittaiset avohakkuut, ojitukset, sekä 1970-luvulla lisääntynyt energiaturpeen käyttö vaikuttivat merkittävästi vesistön ominaispiirteisiin. Raporttia varten kerättiin kymmenen ihmisen perinnetietoja Ilomantsissa vuosien 2017 ja 2018 aikana. Menetelmä piti sisällään muistitietoa sekä kirjoitettuja havaintoja. Samoin kirjallisuuskatsauksen avulla tarkasteltiin vesistöön ja sen muutokseen liittyvää paikallista, jossain tapauksissa perinnetietoa. Perinnetieto yhdistettynä luonnontieteeseen nostaa planktonsiian eräänlaiseksi kulttuuriseksi indikaattoriksi, jonka kautta vesistön muutosta voidaan ymmärtää. Näihin päiviin jatkunut jokinuottaus on esimerkki kotoperäisestä elinympäristöjen ylläpidosta ja ennallistamisesta, jolla on merkittävä kulttuuriperinnöllinen arvo.
Kesällä 2024 kartta-aineistoon on lisätty runsaasti sekä Metsähallituksen, että OTSO ja Metsäkeskuksen toteuttamia ennallistustoimenpiteitä Koitajoella 2000-2022.
Joka kohteesta on lyhyt tiivistelmä.
Tuomo Soininen (UEF)
18/09/2023
Koitere/Koitajoki
Mikromuovitutkimukset Koitajoella
Loppukesällä 2023 pitkin Koitajokea kerättiin mikromuovinäytteitä. Näytepaikkoja olivat mm. Koitajoen yläjuoksulla Suomen puolella, Polvikoskella, Möhkössä, Ala-Koidalla ja Koitajoen alajuoksulla.
Näytteiden otto:
Veteen laskettiin letku, jonka kautta pumpattiin vettä sylinterin läpi. Sylinterissä oli metallinen suodatin (yli 100 mikrometrin kokoiset hiukkaset jäivät suodattimeen). Vettä juoksutettiin tyypillisesti 100 litraa per näyte. Tämän jälkeen suodatin pakattiin säilytysrasiaan analyysiä varten. Mikromuovien määrän varsinainen laskeminen tapahtui UEF Kuopion tiloissa asianmukaisilla laitteistolla.
Paikanpäällä silmämääräisesti suodittimiin ei tarttunut paljoakaan irtoainesta tai muovipartikkeleita, vaikka suodattimen läpi kulki 100 litraa vettä. Alustavien tulosten mukaan veden mikromuovipitoisuudet ovat alhaiset. Tarkempia tuloksia julkaistaan myöhemmin.
Kansalliskirjasto
06/04/2023
Historia
Kulttuuri
Karjalatar lehti 1874 - 1917
Kansalliskirjastosta voi lukea Karjalatar lehteä vuosilta 1874 - 1917. Avaa alla oleva linkki!
Vuodesta 1918 eteenpäin Karjalatar julkaistiin nimellä Karjalainen.
Ilomantsin InfoGIS on selaimessa avautuva kartta, johon on koottu mm. kesä- ja talviretkeilykohteita, majoituspaikkoja ja nähtävyyksiä.
Kartta sisältää Ilomantsin, Juuan, Lieksan ja Nurmeksen matkailu- ja retkeilykohteet.
Kartasta näkee kätevästi esim. Koitereen alueella olevat autiotuvat, kodat, laavut, nuotipaikat ja veneenlaskupaikat.
Hiihtoladut ja moottorikelkkareitit on myös merkitty karttaan.
Koitere-Koitajoen alueella on vahvat nuottausperinteet. Nuotta-apajien sijainteja on kartoitettu paikallisilta nuottaajilta. Alla olevasta linkistä aukeaa useita karttoja, jossa näkyy nuotta-apajien sijainteja. Lisäksi linkin takaa löytyy lehtinen, jossa on mm. nuottauksen sanastoa.
Tero Mustonen kertoo omin sanoin mm. siitä, että mitä ennallistaminen tarkoittaa, kuka hyötyy siitä, miksi Koiteretta ja Koitajoen aluetta ennallistetaan ja miksi rahoitus tulee Iso-Britannista.
Alla olevasta linkistä pääset kuuntelemaan nauhoituksen!
Sivustoa ylläpitää itsenäinen ja voittoa tavoittelematon Lumimuutos Osuuskunta, joka harjoittaa ammattimaista kalastusta, ennallistaa luonnonelinympäristöjä ja tukee luontaistalouksia ympäri maailmaa.
