Lumimuutos
02/05/2025
Kevään ennallistukset alkaneet
Kevät on käynnistänyt Koitajoen ennallistukset. Jokivahtitapaaminen on toukokuussa.
Koitajoella pitkän talven jälkeen ennallistukset ovat käynnistyneet toden teolla. Huhtikuussa saatiin Kelsimäjoen latvoilla Valkeajoen viimeistelyä eteenpäin. Samoin huhtikuussa käynnistyi Niittysuon, Koitereen kaakkoiskulman suon ennallistaminen, joka etenee Tervasuolle pian. Kokonaisuudessaan kauden aikana tavoitellaan ainakin n. 400-500 hehtaarin suoennallistuksia.
Jokien osalta Hiienjoki tulee olemaan pääroolissa tällä kaudella. Jokivahti-toiminta, joka on elintärkeää luontohavaintojen ja -kokemusten osalta, jatkuu, ja seuraava vahtitapaaminen on 14.5. - tuolloin kuullaan kahden ensimmäisen vuoden kokemuksia ja luodaan yhteyksiä ennallistuksen, havaintojen ja toiminnan osalta.
Koitajoki.org -atlas on päivitetty talven aikana, ja sitä päivitetään usein - nyt on saatu kaikki historiallisetkin ennallistukset mukaan, myös kosteikot ja vesiensuojeluratkaisut 2010-luvulta.
Kiireinen kausi on taas siis avattu!
Lumimuutos
09/02/2025
Koitajoesta kertova Laulua nuottaamassa -dokumenttielokuva veti salin täyteen Kino Mantsissa
Täysi salillinen ilomantsilaisia kokoontui katsomaan Laulua nuottaamassa -dokumenttielokuvaa Kino Mantsiin 6.2.2025. Elokuvan jälkeen käytiin aktiivista keskustelua kalastukseen ja luontoon liittyen.
”Laulua nuottaamassa” (Seining for a Song) on yhdysvaltalaisen elokuvaohjaaja Thomas Millerin dokumenttielokuva, joka käsittelee Koitajoen historiaa, kulttuuria ja luontoa. Elokuvan keskiössä on maanlaajuisestikin ainoa jokinuottausperinne, joka uudistaa uhanalaisen planktonsiian kutualueita. Samaan aikaan kylien kulttuuri on muuttunut ja myös luonnon ennallistamiseen herätty.
Elokuva on yhdysvaltalaisen PrettyGoodProductionsin ja pohjoiskarjalaisen Lumimuutos
Osuuskunnan yhteistuotanto.
https:
Lumimuutos
12/01/2025
Uusi Kainulan ennallistamisala Putkelanharjulta, Guardian kirjoitti projektista
Uusi vuosi on täällä ja ennallistamistoimet täydessä käynnissä. Putkelanharjulta Kainulan palsta on tärkeä yhteenkytkeytymisen kannalta ja brittiläinen sanomalehti The Guardian kirjoitti projektista.
Joulukuussa Kainulan n. 18 hehtaarin harjupalsta liittyi mukaan ennallistamisalueisiin. Se on hyvin merkittävä kohde yhteenkytkeytyneiden luontoalueiden ja Putkelanharjun kannalta.
Samoin syksyn aikana etenivät monet suoennallistukset, kuten Reposuo, Valkeasuon valtionpalsta, Jokisuo ja moni muu. Kartassa näkyvät päivitetyt kohteet.
Brittiläinen sanomalehti käsittelee Koitajoki-hankkeen tuloksia, linkki ohessa.
https:
Lumimuutos
17/09/2024
Uusi dokumenttielokuva Koitajoelta
Yhdysvaltalainen tuotantoyhtiö PrettyGoodProductions ja OSK Lumimuutos ovat saaneet n. kolmen vuoden työn jälkeen uuden dokumenttielokuvan Koitajoelta valmiiksi. Se on vapaasti katsottavissa verkossa.
”Laulua nuottaamassa” (Seining for a Song) on yhdysvaltalaisen elokuvaohjaaja Thomas Millerin dokumenttielokuva, joka käsittelee Itä-Suomessa sijaitsevan Koitajoen historiaa, kulttuuria ja luontoa.
Elokuvan keskiössä on maanlaajuisestikin ainoa jokinuottausperinne, joka uudistaa uhanalaisen planktonsiian kutualueita. Samaan aikaan kylien kulttuuri on muuttunut ja myös luonnon ennallistamiseen herätty.
Elokuva on osa osuuskunnan laajaa ennallistamistoimintaa Koitajoella.
https:
Lumimuutos
13/09/2024
4. Pohjoisten kalastusperinteiden festivaali menestys Koitajoella
4. Pohjoisten kalastusperinteiden festivaali oli menestys Koitajoella. Neljättä kertaa järjestettävä kansainvälinen Kalastusperinnefestivaali saapui Pohjois-Karjalaan syyskuussa. Ammattikalastaja Olli Klemolan ideasta käynnistynyt festivaali toi yhteen laajan joukon perinnekalastajia, kalastuksen parissa toimivia sekä aiheesta kiinnostuneita ympäri maailmaa.
Tämänvuotisen festivaalin teemoina olivat vesistöjen ennallistaminen, artesaanikalastuksen säilyminen sekä kalastusperinteiden uudistaminen. Festivaalin järjesti Lumimuutos Osuuskunta ja se oli osa Koitajoen ennallistamistyötä.
Tapahtumaa on järjestetty aiemmin Saamelaisalueella ja Pohjois-Karjalassa 2014, Lena-joella Siperiassa 2016 sekä Torniossa 2018.
Linkkinä oleva englanninkielinen StoryMaps tiivistää tunnelmia Festareilta ja ensi-iltansa saanut Koitajoki-elokuva julkaistaan kaikille verkossa lähiviikkoina.
https:
Lumimuutos
21/08/2024
KALASTUSPERINNEFESTIVAALI 5.-7.9. TOHMAJÄRVELLÄ JA ILOMANTSISSA
Neljättä kertaa järjestettävä kansainvälinen Kalastusperinnefestivaali saapuu Pohjois-Karjalaan syyskuussa. Ammattikalastaja Olli Klemolan ideasta käynnistynyt festivaali tuo yhteen laajan joukon perinnekalastajia, kalastuksen parissa toimivia sekä aiheesta kiinnostuneita ympäri maailmaa. Tämänvuotisen festivaalin teemoina ovat vesistöjen ennallistaminen, artesaanikalastuksen säilyminen sekä kalastusperinteiden uudistaminen.
Festivaalin järjestää Lumimuutos Osuuskunta. Tapahtumaa on järjestetty aiemmin Saamelaisalueella ja Pohjois-Karjalassa 2014, Lena-joella Siperiassa 2016 sekä Torniossa 2018.
Tämänvuotisen festivaalin ohjelmarunko löytyy alta.
Kellonajat, osoitetiedot sekä tarkemmat kuvaukset ohjelmasta ilmoitetaan lähempänä. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.
5.9. Kalastajien tori
Asemantie 35 B, Tohmajärvi
Tule tutustumaan kalastusperinteisiin eri puolilta maailmaa sekä maistelemaan kalaherkkuja.
6.9. Koitajoki-ilta
Ilomantsin kunnantalon Kalevala-sali
Yhdysvaltalaisen Thomas Millerin Koitajoki-dokumenttielokuva saa ensi-iltansa. Elokuvaa seuraa kalastajien paneelikeskustelu.
7.9. Esittävän taiteen ilta Ryökkylä, Ilomantsi
Tule nauttimaan kansainvälisestä kulttuuriohjelmasta – mukana mm. Jukka Takalon ja Heli-Maria Latolan Suomaan matkatoimisto. Paikkoja rajoitetusti, ennakkoilmoittautuminen vaaditaan.
Ilmoittaudu osoitteeseen tiedotus@lumi.fi
http:
Lumimuutos
01/08/2024
Suomunjoki ennallistettu
Patvinsuon halki virtaavan Suomunjoen ennallistaminen käynnistyi joulukuussa 2023 ja saatettiin loppuun heinäkuussa 2024. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa kansalaisjärjestö vei läpi ennallistamistoimia kansallispuistossa valtion mailla.
https://www.endangeredlandscapes.org/news/restoring-the-diamond-of-koitere/
https:
Lumimuutos
23/07/2024
Ryökkylän perinnebiotooppeja ennallistetaan
Ryökkylässä Iivananahon ennallistamisala on kokonaisuudessaan 8,81 hehtaaria. Osa kokonaisuudesta suoraan kytkeytyneenä Korvinsuo-Parilamminsuo (FI0700022) Natura 2000-alueeseen, jonka koko on 661 hehtaaria. Kesällä 2024 Iivananahon perinnebiotooppeja alettiin ennallistamaan.
Iivananahon ennallistamisala on kokonaisuudessaan 8,81 hehtaaria. Osa kokonaisuudesta suoraan kytkeytyneenä Korvinsuo-Parilamminsuo (FI0700022) Natura 2000-alueeseen, jonka koko on 661 hehtaaria.
Ryökkylänniemi on noin kolme kilometriä pitkä ja kilometrin leveä niemi Ilomantsin kunnassa, noin kahdeksan kilometriä kirkonkylästä pohjoiseen. Ryökkylä kattaa laajoja alueita Ilomantsin Kätkäjärven – Mekrijärven väliseltä alueelta ja Kätkäjärven rannoilta.
Ryökkylänniemen alue on soiden, niittyjen, mäntykankaan, lehtimetsiköiden ja järviekosysteemien mosaiikkia, mikä tekee siitä linnustoltaan erityisen monimuotoisen.
Ryökkylän kylä on ollut vielä 1960-luvulla yhtenäistä niitty-, laidun- ja viljelyaluetta, joka on käsittänyt noin 37 hehtaarin alan. Vuonna 2024 eläimistä ja viljelystä on luovuttu ja niittyalueet ovat kaventuneet reiluun 15 hehtaariin ja rajoittuvat kolmeen laajempaan niittyalueeseen.
Näistä suurimpia suhteellisen yhtenäisiä avomaa-alueita ovat Iivananaho (noin 5,3 ha) ja Yläpiha (noin 5,2 ha), ja hieman pienempänä Auvila (noin 3,8 ha).
Niemenkärki (Niemelä, 4) on kahta puolihehtaarista peltotilkkua lukuun ottamatta metsittynyt tai istutettu taimelle.
Viimeisimpänä on taimitettu noin 1,2 hehtaarin alue Niemelän ja Iivananahon välistä vuonna 2015.
Lisäksi Iivananahon pohjoispuoliskon pellot ovat jääneet niittämättä vuoden 2021 jälkeen, ja niityt ovat lisäksi päässeet hieman rehevöitymään.
Näillä muutoksilla on ollut jo vaikutusta alueen linnustoon. Kokonaisuutena perinneniityt tarjoavat pesimä- ja saalistusympäristön kymmenille avomaasta riippuvaiselle lajille.
Iivananahon ennallistamisala kokonaisuuden osalta oleellista on Ryökkylän perinnebiotooppien sekä boreaalisten metsien muodostama kokonaisuus. Kohde sijaitsee Ryökkylän kylän ytimessä.
Kylällä on hyvin merkittäviä kasvillisuus- ja perinnebiotooppiarvoja.
Tämän lisäksi kohteeseen kuuluu Lavasaaren alle hehtaarin saari, jossa on n. 100 vuotiasta metsää.
Iivananaho muodostaa jatkumon, jonka liittyminen Korvinsuo-Parilamminsuon kokonaisuuteen sekä lahopuumääriltään elpyvät metsät ovat tärkeitä.
Kohteella on Megrijärven ja Ryökkylän historian kannalta merkittäviä rakennuksia, joilla on kulttuuriperintöarvoa.
Kesällä 2024 perinnebiotoopit on inventoitu ja niittyjen osalta käynnistetty ennallistamistoimet. Niittyjä köyhdytetään ja palautetaan. Seurantaa tehostetaan.
Lumimuutos
19/07/2024
Rannoilla Koitereen teatteriesitys
Rannoilla Koitereen teatteriesityksiä vielä 3 jäljellä.
Teatteriesitys, jota Lumimuutos on tukenut, käsittelee Koitereen muutoksia vuodesta 1954 eteenpäin. Erinomainen!
https:
Lumimuutos
15/07/2024
Koitajoki-hanke sai keväällä laajennuksen ja syyskuussa on kalastusperinnefestivaali
Koitajoki on erämainen joki Ilomantsin ja Lieksan alueella Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2022 siellä käynnistyi laaja Osuuskunta Lumimuutoksen koordinoima ennallistamiskokonaisuus. Vuoteen 2024 mennessä on ennallistettu ja suojeltu hiukan alle 1000 hehtaaria soita. Nyt ohjelma on saanut 3,5 miljoonan euron lisärahoituksen. Lisäennallistusta toteutetaan yhteistyössä Metsätalous Oy:n ja Tornator Oyj – alueen isoimpien maanomistajien – kanssa. Ennallistusten yhteisvaikutus nousee tuhansiin hehtaareihin. Toimien kohteena on myös merkittävä 450 hehtaarin Valkeasuo Hattuvaarassa, metsähanhien koti.
Osuuskunta Lumimuutos käynnisti laajan Koitajoen valuma-alueen ennallistuksen vuonna 2022. Noin 1,5 miljoonan euron suuruinen tuki saatiin brittiläisestä Endangered Landscapes and Seascapes (ELSP) -ohjelmasta. Lumimuutos ennallistaa elinympäristöjä koko maassa ja on voittoa tavoittelematon järjestö. Koitajoen valuma-alue on ollut ennallistamisen kärkialueena jo aiemmin, kun Metsähallitus Luontopalvelut on ennallistanut sekä valtion että yksityisten suojelualueilla Ilomantsissa merkittäviä kokonaisuuksia.
ELSP ja muut rahoittajat ovat nyt hyväksyneet kokonaisuudessan 3,5 miljoonan euron kokonaisrahoituksen Koitajoen alueella tehtäviin toimiin vuoteen 2027 saakka. Myös esimerkiksi Saksan luonnonsuojeluliiton NABU:n ilmastorahasto osarahoittaa ennallistamista. Jo nyt on saatu n. 1000 hehtaaria elinympäristöjä ennallistuksen ja suojelun piiriin, mukaan lukien virtavesiä, soita sekä ekologisia käytäviä.
Uuden rahoituksen tavoitteena on saada kokonaisuudessaan 2500 hehtaaria soita ennallistettua. Mukana on kansallisesti merkittävä Valkeasuo, 450 hehtaaria. Tämän lisäksi Koitajoen ja Koitereen alueella tullaan toteuttamaan laajoja virtavesikunnostuksia sekä nousuesteiden poistoja, mikä tukee erittäin uhanalaisten taimen-, harjus- ja planktonsiikakantojen selviämistä.
Osana uutta ponnistusta Lumimuutos ja Metsähallitus Metsätalous Oy ovat sopineet yhteistoiminnasta.Yhteisillä päätöksillä pyritään löytämään ja toteuttamaan tärkeitä, pääasiassa soihin keskittyviä ennallistamiskokonaisuuksia valtion mailla. Sopimus laajentaa ennallistamistoimien vaikuttavuutta koko 6500 neliökilometrin suuruisella valuma-alueella. Toimet ovat positiivinen ja kannustava yhteistoiminnan muoto. Metsähallitus Luontopalveluiden kanssa ennallistetaan Patvinsuon kansallispuistossa Suomujokea ja poistetaan nousueste.
Tornator Oyj on myös merkittävä maanomistaja alueella. Lumimuutos on jo nyt ennallistanut metsäyhtiön mailla kansallisesti merkittäviä kokonaisuuksia, kuten Rahesuo, Kaitoinsuo ja Haravasuo. Vuoteen 2027 mennessä tullaan toteuttamaan uusia kohteita myös Tornatorin kanssa. Hanke tukee omalta osaltaan myös erittäin uhanalaisen järvilohen kutualueiden, poikaselinympäristöjen ja veden laadun parannustoimia.
Koitajoki-hanke osana Lumimuutoksen Elpyvä maisema -ohjelmaa poikkeaa monesta muusta ennallistamistoimesta maassamme siten, että mukana ovat myös kyläläiset, kalastajat, maanomistajat ja muut sidosryhmät. Koitajoelle on perustettu maan ensimmäinen ”jokivahti-ryhmä”, joka kerää perinnetiedon ja kansalaishavaintojen voimin lisätietoja esimerkiksi vedenlaadusta, riekko- ja muista lintukannoista sekä esittää kohteita ennallistettaviksi. Taideresidenssi tuo kansainvälisiä ja kotimaan taiteilijoita Koitajoelle.
Myös kyläkulttuuria, rakennusperintöä ja perinnekalastusta tuetaan – hankkeessa on muun muassa tehty uusi jokinuotta, jolla puhdistetaan planktonsiian kutualueita sekä tuetaan Suomen ainoan säästyneen runonlaulajan pirtin, Mekrijärven Sissolan rakennusperinnön ylläpitämistä.
Syyskuussa 2024 on Pohjoisten kalastusperinteiden festivaali (linkistä lisätietoja).
http:
